Neljä yötä lähtöön! Mummo sanoi, että häntä jännittää. Mikä? Paavon käytös!! Ei helskata. Aion olla oma itseni koko lennon ajan. Se siinä kuulemma onkin pelottavinta.

Kaverit, Hilma, Boris ja Lulu, tulivat toivottamaan minulle hyvää matkaa, sillä olenhan poissa kokonaisen kuukauden. Tunnelma oli katossa. Me istuimme lattialla.

Tuleeko minulle näitä tyyppejä ikävä? Onko pakko vastata? Hempeily ei kuulu imagooni. Ikävä kyllä maineeni karskina Perämetsän äijänä on alkanut viime aikoina kärsiä inflaatiota, sillä olen tuntenut kerran empatiaa jopa kissaa kohtaan. Ja nyt en edes yritä hillitä tätä kamalaa kehityskaarta. Sanonkin näin:

Tulee varmasti hirveä ikävä!

hirvi.jpg

t. Paavo