Viime yö oli taas otollista aikaa perseidien eli meteoriparvien tiirailulle. Muistattehan, miten viime vuonna mummo makoili keskellä yötä verannan aurinkotuolilla ja toivoi niin perskuleesti kaikkea samaan aikaan kun tähdenlentoparvet suhahtelivat taivaankannella? Ainoa, mitä nainen unohti toivoa, oli ilmeisesti maailmanrauha. Siltä ainakin vaikuttaa, kun uutisia seuraa.

”Nyt o kaik pilal!” ”Olik ihan pakko just tänäpe?” manaili nainen. Mikä mummon elämän nyt näin suisti raiteiltaan? No, maanviljelijä paiskoi vuoden paskat tuohon takapihaamme rajoittuvalle pellolle juuri tänä mummolle niin tärkeänä yönä.. Iltamyöhään alkoi loan heitto ja vasta yöllä sai ukko hommansa valmiiksi.

Minun ja Hilun mielestä ilmoille vapautui ihan makoisa ja huumaava tuoksu, mutta jostain syystä nahkamoosesten hajuaisti viestittää aivoille aivan toisenlaista viestiä. Ei sovi mummon mielestä paska ja perseidit yhteen.

Minut ja Hilman sai tämä hajujen sinfonia näin onnesta sekaisin:

"Huomenna mennään naapurin pellolle,

naapurin pellolle, naapurin pellolle.

Huomenna mennään naapurin pellolle,

koko päiväksi!

Lähdetään vaan, vaan vaan

uudestaan taan taan

naapurin pellolle maist.. haistelemaan

maan maan "

 

t. Paavo