Lähdin mummon, Karvakäden ja tyttösen kanssa puolukkaan. Meni kilpavarusteluksi. Karvakädellä oli jokin ihme poimuri, jolla yhdellä ranneliikkeellä veteli marjoja enemmän kuin me kolme muuta yhteensä. Meitä alkoi ärsyttää. Istuimme mustikkapensaan ääreen, aloimme syödä mustikoita ja kaikesta tympääntyneenä tyttönen kumosi vielä kaikki siihen asti poimimansa puolukat mielenosoituksellisesti maahan ja heitti ämpärinsä pöpelikköön. Poimi yksinäsi, Karvakäsi.

T. Paavo Oiva Veikko