lauantai, 16. marraskuu 2019

Yövieraita

kaverukset.jpg

Tyypit olivat yökylässä. Katsoimme nelistään, Karvakäsi, Boris, Lulu ja minä, jalkapalloa. Mummo katsoi tosi-TV:tä, koska hän katsoo vain todella tärkeitä ohjelmia ja jalkapallohan ei kuulu niihin. Lulu olisi halunnut, että kaikille pelaajille olisi annettu oma pallo, ettei olisi tarvinnut yhdestä ja samasta tapella. Säännöt menivät Lululla yli ymmärryksen. Kuten kaikki muukin.

Huuhkajat. Höh. Yksi päästään seonnut huuhkaja liiteli kymmenisen vuotta sitten Olympiastadionille keskeyttäen pelin ja pääsi oitis jalkapallomaajoukkueen viralliseksi maskotiksi ja ryhmän lempinimeksi. Mitä mummooooo?? Happamia, sanoi kettu pihlajanmarjoista vai? Ehkä. Olisihan esimerkiksi ”Paavot” paljon hienompi lempinimi joukkueelle.. Tai "Oivat Veikot". Tai "Paavo Oiva Veikot".

Pelin aikana Lulu ehti rikkoa kolme minun leluistani. Suolisti ja söi. Huomenna paskoo pumpulipuikkoa. Karvakäsi sanoi, että Lulun käsittelyssä ei pysy ehjänä kuin rautakanki. Tai traktorin takarengas.

t. Paavo

 

keskiviikko, 13. marraskuu 2019

Jetlaggia

I’m back!! Mutta jetlaggia pukkaa! Olen nukkunut tänään koko päivän. Mitä nyt tiellä kulkijat olen haukkunut. Nalle Wahlroosia olen nylkyttänyt. Takapihalla fasaanin p….aa olen syönyt. Mummo sanoi, että saan jatkaa junttiuttani aivan rauhassa. Hän on nyt nähnyt, että osaan käyttäytyä täydellisen hyvin, jos vain haluan. Se riittää mummolle.

Mummo oli minuun tyytyväinen, sillä myös paluumatka sujui minulta mukavasti nukkuen. Vaikka se kassi oli epäeläimellisen pieni.. Sen sijaan lentokentällä, matkalaukkuja odotellessa, päästin sisäisen petoni irti! En siedä odottamista. Kärsivällisyys ei todellakaan ole hyveeni. Mutta mummo oli jo niin kotimaan lumoissa, että ei jaksanut ärtyä.

Piipahdin eilen paluumatkalla Boriksen ja Lulun luona. Kerroin olleeni rantalomalla. Boris ei uskonut ja Lulu ei ymmärtänyt sanaa ”rantaloma”. Sanoin Borikselle, että haista vaikka.. Espanja tuoksuu minussa. Boris haistoi ja sanoi, että mies voi lähteä Perämetsästä, mutta Perämetsä ei miehestä. Samalta haisen kuin ennenkin. Höh.

Perämetsän maisemat olivat muuttuneet aikalailla poissa ollessani. Lehdet olivat pudonneet puista ja maa haisi.. märältä ja tulevalta talvelta. Myös suru-uutisen kuulin tänään. Kaverini Esko -bullmastiffi, jota näin päivittäin lenkillä, on lähtenyt koirien taivaaseen, sateenkaarisillalle. R.I.P Esko.

Iloa ja surua siis kuului paluuseeni. Mutta sellaista se elämä kai on.

v%C3%A4synyt%20reissaaja.jpg

t. Paavo

maanantai, 11. marraskuu 2019

Kotiin..

Nyt on ekinokokin lamaannuttaja -tabletti nielty ja meikäpojan suolisto mahdollisista  epätoivotuista gangstereista vapaa. Mitenkä sujui eläinlääkärissä käynti?  Hyvin. Kai. Mitä mummooooo?? En ymmärtänyt lääkärin puheesta sanaakaan. Eikä mummokaan. Mutta lääkkeen saimme ja sehän se meidän agendamme oli. Tai oli siihen asti, kunnes astuimme sisälle odotushuoneeseen. Alta aikayksikön asia, minkä vuoksi paikalle tulimme, unohtui minulta totaalisesti. Syy oli se, että vastaanotolle vuoroaan odotti myös KISSA!! Se sai pasmani täydellisesti sekaisin (jokainen itseään kunnioittava koira menisi tuollaisesta yllättävästä kohtaamisesta toimintahäiriöön). Niinpä lääkkeestä viis, nyt katsotaan kuka on kuka!!! Minä ulvoin ja kissa sähisi! Kun vuoroni tuli tavata lääkäri, en edelleenkään, vallalla olevan kiihtymyksen ja ylikierroksilla käymisen vuoksi, ollut kyvykäs esittämään hänelle sitä parasta, enkä edes toiseksi parasta minääni. Ja sekös mummoa närästää edelleen. 

received_2529897703900075.jpg

No, nyt kotimatkamme on alkanut. Lähdimme tänään Orihuela Costasta ja saavuimme tänne Alicanteen. Tulimme taksilla. Mummo sanoi, että tämäkin taksikuski oli niuho.. En tiedä mitä se tarkoittaa, mutta sen tiedän, helvata vieköön, että koiran paikka ei kuuluisi olla auton lattialla!! Ties miten likaisella. Yritin sieltä vähän vihjailevasti yskähdellä, mutta mitä teki kuski, laittoi vain musiikkia kovemmalle.. Emme menneetkään odotusteni mukaisesti lentokentälle. Ei. Yövymme vielä ensi yön hotellissa ja vasta huomenna aamulla lähdemme KOTIIN!!! Miksi vasta huomenna? Mummooooo!! Olin ihan pihalla.. Vaikka olin siis huoneessa. Siinä hotellihuoneessa. Residenssimme alkaa näemmä pienentyä pinta-alaltaan koko ajan. Koolla ei ollut pilattu entinenkään, mutta tämä alkaa olla jo pikkuisen ahdas. Jos vielä pitäisi vaihtaa paikkaa, olisi se, mikäli tahti jatkuisi samanmoisena, ehkä kokoluokkaa vessa.. 

received_414509409502014.jpg

 

Seuraava päivityksen tuleekin taas Perämetsästä. En malta odottaa, että pääsen tsekkaamaan kaikki lenkkipolun merkkauspaikat. Siellä on varmasti hillitön määrä viestejä minulle.. 

Terkuin Paavo, maahantakaisinmuuttaja

perjantai, 8. marraskuu 2019

P-A-A-V-O

received_798586227238293.jpg

 

Espanjalaiset naapurimme osaavat sanoa "morjens". He osaavat sanoa "perkele". Mutta täysin mahdoton sana lausua heille on "Paavo". Ei voi ymmärtää. Onko helpompaa nimeä kuin P-A-A-V-O? "Aa, Pablo!" Eiii!! En ole mikään helskatan Pablo! Sano mummo niille! "Ei nimi miäst pahenna, jollei miäs nime. Kyl sitä ny muutama viiko voi kuka tahans ol vaik Pablo." Höh. 

Tuosta taisi seurata se, että minulle tuli eilen vähän ikävä Perämetsään. Sinne, missä Paavo sanotaan niin kuin se on! Minulla oli ikävä Hilua, Borista ja Lulua. Minulla oli ikävä Nalle Wahlroosia. Minulla oli ikävä naapurin hoitolapsia. Minulla oli ikävä omaa petiä. Minulla oli ikävä jopa sitä takapihan polyamorista fasaania. Mummo lohdutti, että ensi viikolla pääsen näkemään taas kaikki Perämetsästä kaipaamani asiat. 

Mummo sanoi, että ennen kuin koti-Suomeen voidaan palata, minun pitää mennä paikallisen eläinlääkärin luo ottamaan ekinokokki-lääke. Eikö niistä eläinlääkärin penteleistä pääse eroon täälläkään?? Mummo selitti, että jos joku espanjalainen heisimato on parkkeerannut suolenmutkaani, se pitää saada hengiltä. Näitä vapaamatkustajia ei Suomeen haluta. Eikä se ole kuulemma piikki, joka minuun tyrkättään, vaan nieltävä tabletti, joka annetaan juuston sisällä. Goudaako?? No, okei sitten. 

T. PAAVO

tiistai, 5. marraskuu 2019

Buenos dias

 

received_985054238514738.jpg

Olisikohan kovasti elämänlaatua heikentävää, jos olisi etäsuhteessa espanjalaisen friidun kanssa? Aiheuttaisiko tilanne ylenmäärin kaipuuta, ikävää ja muuta mälsää? Kalliiksikin saattaisi tulla... Oletetusti neito odottaisi aika ajoin live-tapaamisia. Lento matkustamossa on 80 e / reissu. Hmmm... 

Kuvassa oleva kaunotar liittyy hyvin vahvasti tähän pohdintaani. Oli tuossa sitten kiihkeä tytteli. Haistoi perääni ja oli hetkessä myyty! Olin kertomansa perusteella mies juuri hänen makuunsa! Ja täytyy rehellisyyden nimissä myöntää, että ei se hassummalta tuoksahtanut tyttökään.. Ja ulkonäkö.. 9/10.

Yritän tässä kuvassa hänelle selvittää, että Hilu ja Lulu odottavat minua Suomessa, eivätkä tykkäisi hyvää, jos kertoisin senjoritasta Välimeren rannalla. Mustasukkaista sorttia kun ovat molemmat. Ei haittaa mitään, vastasi espanjatar. Kaikki mikä tapahtuu Espanjassa, jää Espanjaan, sanoi hän. 

Lupasin pohtia asiaa ja antaa joko myöntävän tai kieltävän vastauksen mahdollisesta parisuhteestamme, kunhan ensi kerralla tapaamme. Sanonko "Si, si" vai "Hasta la vista, baby!".. Aika näyttää.

T. Paavo, naistenmies