tiistai, 25. tammikuu 2022

Paavon päivät

nimpparit.jpg

Sainko tänään herkkuja vuoteeseen? Laulettiinko minulle joukko maailman kauneimpia nimipäivälauluja? Täyttyikö petini toinen toistaan upeammilla lahjoilla? Ei, ei ja ei!

Mummo ei olisi nimipäivääni edes muistanut, eikä Karvakäsikään, ellei olisi sitä Turun Sanomista lukenut. Lukiko siellä sentään isoin mustin kirjaimin: Perämetsän Paavon nimpparit on tänään! Ikävä kyllä tuohonkin minun on vastattava ei. Hyvin pienellä, lähes mitättömällä, fontilla oli maininta.

Yleisesti ottaen tässä maailmassa juhlitaan aivan liian vähän! Keksinkin aivan uuden juhlintatavan: heitellään riisiä yltympäriinsä, leikataan kakkua ja poljetaan maata niin helskataksi siinä samalla. Sitten voisikin olla vuorossa Paavon ryöstö. Hmmm. Mitä sitten vielä keksisin? Entä jos joku riipisi hampaillaan sukkanauhaa minun vasemmasta takajalastani, jonka jälkeen paiskottaisiin kukkakimppua ihan minne sattuu? Nimipäiväyöhän tulisikin sitten olemaan aivan oma lukunsa. Mitä mummooooo? Ai, tuollaiset juhlat on jo keksitty?

t. Paavo

lauantai, 22. tammikuu 2022

<3

Luimme mummon kanssa lehtikatsauksestamme, että ihmiselle on vaihdettu sian sydän. Mietin, että miksi juuri sian.. Koirat olisivat hyväsydämisiä luovuttajia. Toki saattaisi käydä niin, että herättyään potilas haukkuisi kirurgia..

Nahkamooses -nuorukaisilla on joskus nuoruuden huumassa tapana sanoa ihastukselleen, että ”annan sydämeni sinulle”. Melkoinen luovutus-lupaus. Ja mitä se kumppani kahdella sydämellä tekisi? Mutta tuollaisessa tapauksessa kannattaa kyllä ottaa osoite ja puhelinnumero ylös, sillä jos joskus iäkkäämpänä oma pumppu sattuisi pettämään, voisi vedota tuohon aikoinaan annettuun lupaukseen.

Näissä asioissa kannattaa muutenkin olla tarkkana. Paljon on nimittäin myös särkyneitä sydämiä tarjolla. Ja näitä kahta säröllä olevaa ei kannata hankkia: ei sydäntä eikä Arabian kannua. Arvottomia molemmat.

Nahkamooseksille tapahtuu joskus myös sen kaltaista tapaturmaa, että sydän sulaa. Niin voi kuulemma tapahtua, jos vaikkapa katsoo pientä vauvaa tai koiran pentua. Olenkin varoitellut mummoa, että olisi tarkkana. Katsoisi vaikka vähän ohi, kun moisia vastaan tulee.

Sydämet voivat kohdata monenlaisia muitakin vaaratilanteita. Se voi nimittäin haljeta onnesta. Siksi suosittelenkin teille peruspessimismiä liiallisen optimismin ja onnen etsinnän sijaan. Minä olen valinnut tuon tien ja sydämeni.. voi sanoa, toimii!

 

nukkuu.jpg

Hilma kertoi, että hänellä on erityisen hyvä sydän. Sitä ei ole liialla liikunnalla rasitettu.

t. Paavo

tiistai, 18. tammikuu 2022

Ammutaan, ammuuu

Katsoimme Karvakäden kanssa ampumahiihtoa. Tuota kahden lajin saumatonta symbioosia. En saanut millään itseäni rauhoitettua sohvalle, sillä ajatukseni lähtivät taas laukkaamaan..

Laukkaamaan. Hmmm. Millaista olisi ampumaraviurheilu? Helskata, että siinä saisikin olla ohjastaja tarkkana, ettei Kuninkuusravien ykkösestä tulisi metwurstia ennen aikojaan. Raviradan viereisellä pellolla laiduntavien lehmien kannattaisi olla suu supussa. Väärässä kohden ilmoille päästetty ”Ammuuu”, kun voisi olla kohtalokasta.

Miltä näyttäisikään ampumataitoluistelu? Tarkka tähtäys ja lähes puhdas ammunta kesken salchowin tai piruetin.. Jos kaikki sujuu kivasti, ei tulisi kuin maksimissaan yksi sakkoluz suoritettavaksi. Viiden hutin jälkeen olisikin jo tekemistä. Lähes mission impossible, voisi kai sanoa.

Tai ampumajääkiekko.. Voi mikä houkutus ampua vastapuolen pelaajaa, joka juuri kampitti sinut, keskelle selkää. Tosin laji taitaa olla jo nykyiselläänkin sen verran aggressiivista, eikä verenvuodatuksiltakaan ole vältytty, että ampuma-aseet voisivat  ajaa ainakin herkimmät katsojat pois lehtereiltä.

Ampumapaini ei luultavasti muuttaisi lajia juuri lainkaan. Jo nyt molskeilta kuuluu melkoinen paukuttelu ja ruudinhajukin on siellä arkipäivää.

Ampumatanssi. Ja televisiosta katsoisimme ohjelmaa Tanssii kiväärien kanssa. Alkuun hikeä nostattava foxtrotti, sitten pistoolit esiin, PUM, PUM, jonka kautta suoraan tangon pyörteisiin. Kuulosuojaimet asuun sopivin värein ja kuosein. Tietysti.

Ideani vapaasti toteutettavissa.

koira%20luist.jpg

T. Paavo

perjantai, 14. tammikuu 2022

Sometaukoa

Mummo mietti pitävänsä sometaukoa. Kannustin naista siihen, sillä voihan niitä asioitansa muutenkin maailmalle kuulutella. Hänhän voisi kävellä pitkin Perämetsän raittia ja huudella satunnaisille vastaantulijoille mitä on aamupalaksi syönyt, kolottiko aamulla herätessä oikeata vai vasenta lonkkaa, miten oli taas eilen niin ihmeen ihana päivä (vaikka oikeasti olikin ihan p...a), illalla saunaan menosta pitää toki tiedottaa ja mitä se Paavo taas on tehnytkään. Väliin voi aina huutaa: sydän tai jos siltä tuntuu, niin jopa sydän sydän. Niin, eikä saa unohtaa: hashtag kylläonihanaa tai hashtag elämänparastaaikaa, jotta ei jää kenellekään epäselväksi! Totuushan saa olla ihan mitä vaan.

Kyllä se verkostoituminen näinkin sujuisi. Pian olisi perässä muutama sinitakkinen ja parhaassa tapauksessa pari valkotakkistakin heppua..

someriippuvuus.jpg

t. Paavo

tiistai, 11. tammikuu 2022

Iso kana

kaverukset.jpg

Koko pienen ikäni olen antanut itselleni uskotella, että pihallamme tallustelevat siivekkäät ovat fasaaneja. Nyt sain paikalle alan asiantuntijan (kuvassa vasemmalla), joka lintua hetken tarkkailtuaan kertoi minulle vakuuttavasti, että kyseessä onkin iso kana. Minulla ei ole mitään syytä epäillä hänen lausuntoaan asiasta.

t.  Paavo