Ota 20 ilmaiskierrosta

Ei omaa rahaa, ei riskiä


perjantai, 27. marraskuu 2020

Black Friday

Tänään on musta perjantai, Black Friday. Ostosjuhla vailla vertaa! Amerikkalaiset alkoivat aikoinaan kutsua tätä kiitospäivän jälkeistä perjantaita mustaksi. Synkähkö nimi johtuu kuulemma siitä, että ko. päivänä alkoi siellä päin maailmaa kauppojen joulusesonki ja liikennekäyttäytyminen oli sen mukaista. Paikalliset poliisit alkoivatkin aikaa myöden nimittää vuoden paskimmaksi muodostunutta työpäiväänsä Black Fridayksi.

Ja mitä isot edellä, sitä pienet perässä! Black Friday rantautui Suomeen 2010-luvulla. Kiitospäivä jääköön meikäläisiltä sikseen, mitä sitä joutavia kiittelemään, mutta shoppailupäivä, jeeee! Se iski useimpien suomalaisten päähän kuin metrinen halko. Ja toisin, kuin mikä yleinen harhaluulo on, ”osti, kun halvalla sai” -sanonnasta saamme kiittää Black Fridayta, emmekä suinkaan jotakin ikääntyvää pipopäistä tv-sankaria.

Black Fridayna nahkamoosekset yhteistuumin unohtavat ne kaikki pienet lapsityöläiset, jotka pikkiriikkisillä kätösillään heille tämän tavarataivaan valmistavat. Paljonko näitä lapsia nyt olikaan! Ai niin, 168 miljoonaa. Ostamalla yli tarpeidensa, pitävät nahkamoosekset huolen siitä, että nämä aliravitut afrikkalaiset ja aasialaiset naperot eivät ole turhaan 16-tuntisia työpäiviä tehtaissa ja plantaaseilla tehneet. Onko edellä mainitusta mustasta huumorista myös Black Fridayta kiittäminen..? Pyydän perjantain puolesta anteeksi.

korona.jpg

Mikä korona??? Ei kai se nyt Black Fridayna tartu?

t. Paavo

keskiviikko, 25. marraskuu 2020

Luontoko hiljainen?

luonto.jpg

Olimme Karvakäden kanssa lenkillä. Vastaamme tuli kolme koiraa. Se on äärimmäisen harvinaista näillä Perämetsän poluilla talsiessamme. Karvakäsi sanoi: ”Ommar se kiva, et joskus nährän muitaki. Ko yleensä tääl metäs ei näy kettä, eikä kuulu mittä! Täys hiljasuus.” Voi Karvakäsi, miten väärässä sinä oletkaan!

Jokaisella kävelylenkillä kuuluu ja näkyy vaikka mitä. Te nahkamoosekset ette vain havainnoi niitä, koska aistinne käyvät vajailla. Puhutte luonnon rauhasta. Höpö höpö -juttua. Sellaista ei ole olemassakaan. Luonnossa on joskus niin meluisaa, että korvissa kohisee vielä kotiin päästyäkin.  

Tänäänkin kelopuiden kumea värähtely sekoittui puiden oksien ja neulasten kummalliseen kakofoniaan. Resonoi mukavasti. Tuulisella säällä äänimaailma on aivan toisenlainen kuin tyynellä säällä. Jokaisella reissullamme soivat siis erilaiset biitit ja biisit. Hei, nyt jossain putosi käpy! Ja kaikki nuo lätäköissä pauhaavat äänet, kun vesikirput ja muut selkärangattomat hyppelehtivät niissä. Talven ajaksi osa heistä menee diapaussiin, mutta muutamat yksittäiset tyypit tuolla vielä mellastavat. Jotkut niistä eivät millään malttaisi kuolla pois ja jättää itsestään jäljelle vain munia johonkin kannon koloon. Se on se elämän nälkä, kuten laulussakin sanotaan.

Ja kauhea rouske tuolla männyn rungossa? Pystynävertäjiä kai. Lämpimästä syksystä johtuen siellä vielä aikaa  tappaakseen kaarnaa rouskuttavat. Sammalikossa käy sellainen kuhina, että talveen varaudutaan sielläkin täydellä tohinalla. "Siäl o ötököi", niin kuin mummolla on tapana sanoa. Sammakoilla on kauhea hoppu saada kaikki kuntoon ennen talven tuloa. Ellei pian ala olla valmista, niiden liikkeet alkavat hidastua siihen malliin, että ei hyvä heilu. Kohmeinen sammakko on helppo saalis hitaammallekin viholliselle.  Metsähiiret vilistävät niin, että hyvä etteivät päästäiset jää jalkoihin. Vähän siellä välillä kiroillaankin, kun samoista aterioista taistellaan.

Entä sitten metsän isommat eläimet. Siinä käy ryske ja rätinä, kun ne juoksevat pitkin metsikköä. Ja Karvakäsi -ressukka ei kuule mitään! Jänikset, supikoirat, ketut, ilvekset ja muut siellä metelöivät. Suden jos kuulen, hinaan Karvakäden kotia kohti. Näin on pari kertaa käynyt. Ja mies on ihmetellyt, että "kuissä nyt tommotte?" Itsesuojeluvaisto, ukkoseni, itsesuojeluvaisto. Hittolainen, että nuo Tikut ja Takut tuolla puiden latvuksissa ärsyttävät minua. Kerran sain risusta päähäni. Oliko vahinko? Tuskin. 

Hirvillä oli vähän aiemmin syksyllä kiima-aika ja taistelu naaraista oli kova. Tiesitkö muuten, että uros kaivaa niin kutsutun kiimakuopan, johon se virtsaa ja sen jälkeen se kieriskelee siinä omassa liemessäänn ja yrittää tällä ihanalla tuoksullaan sitten hurmata naaraan? Mummo aina valittaa siitä, että haisen muka pissalle, kun puskia tuolla tien vierustoilla haistelen. Ensi kerralla sanon mummolle, kun nillittää, että: ”Haista hirvi!”

t. Paavo

maanantai, 23. marraskuu 2020

Voi korona, mitä teit!

tukkamies.jpg

Olenko nyt vähän vaarallisella maaperällä, kun alan vakavasta asiasta täällä blogissani näinkin kepeästi kirjoittamaan..?  Otan sen riskin. Sillä riskinotto on tätä päivää. Mummo pyysi huomauttamaan, että hän ei vastaa kirjoitusteni sisällöstä.

**

Mummon kädet haisevat nykyään monta kertaa päivässä, miten sen nyt kuvaisi, hmmmm, pahemmalta kuin Valmetin dieselmoottori! ”Käsidesi täyty ny laitta, ko muuten voi tul korona!” sanoo nainen. Eikä ajattele lainkaan yliherkkiä hajureseptorejani. Sillä ei kuulemma tällaisessa maailmantilanteessa ole väliä. Höh.

Mitä korona-aika muuta sitten on tuonut mukanaan, kuin järkyttävän hajun kaikkialle? Introverteille nahkamooseksille parhaan aikakauden ikinä! Heidän ei  tarvitse kuljeskella kaiken maailman sukujuhlissa ja kaupassakin saavat väistellä kaltaisiaan monen metrin etäisyydeltä. Naapuri sieltä hyllyn välistä jotain huutelee. Paheksuttavaa toimintaa. Nahkamooses ei katso sinne päinkään. Ettei tule pisaratartuntaa.

Ja kuten ostoskanavalla niin osuvasti sanotaan: ”Eikä tässä vielä kaikki!” Nyt nahkikset saavat piilottaa kasvomaskilla itsensä muilta näkymättömiin: "Kato mua, kato mua, et tunne kuitenkaan!" Ja kukaan ei luultavasti enää koskaan, ei edes tällä vuosisadalla, odota kenenkään ojentavan kättään kohdatessa. Entä kyynärtervehdys? Sopii vain joillekin noloille. Ja kaupunkilaisille.

Korona toi tullessaan Netflixin ja herkut. Etätyön vastapainoksi. Raskas työ kun vaatii raskaat herkut. Eihän sitä Teams- ja Zoom -tulitusta kukaan muuten kestä. Ymmärrän hyvin. Tämän kuluneen vuoden aikana lihaa on saanut kasvattaa luittensa ympärille aivan surutta, sillä kaikki ymmärtävät, että tätä se korona-aika teettää. Ja vaikka ei mummo ole kymmeneen vuoteen kuntosalilla käynyt, nyt olisi mennyt. Mutta ei voinut. Kun on se korona. Laihtunut olisi keväästä lähtien, jos olisi saanut kuntosalilla käydä, marraskuuhun mennessä jo ainakin kymmenen kiloa. Mutta ei ole. Kun on se korona.

Kyllähän tämä on hyvin kummallinen erikoistilanne. Erikoistilanne, jossa erikoista on lähinnä se, että se hoituu  pääasiassa kotona, sohvalla maatessa. On kuitenkin asioita, joista nahkamoosesten tulee kaikesta huolimatta pitää huolta.. Kuten esimerkiksi siitä, että vessapaperi ei lopu. Siitä kansakuntaamme muistutettiin jo heti epidemian alkuvaiheessa. K-kauppiaiden toimesta. Nyt meilläkin on Serlan erikoisen pehmeää kotivarastossamme ainakin vuoden 2028 loppuun asti.

Joillekin, hieman mummoa iäkkäämmille, lyötiin keväällä ulkonaliikkumiskielto. Koska tuon ikäiset ovat niin kovia pussaamaan ja halaamaan, ja muutenkin täysin holtittomia käytökseltään, niin katsottiin, että pysykööt kammareissaan. Ja pitäisihän sen nyt muulloinkin, ihan normaalioloissakin riittää, että heille käytäisiin vain hiukan parvekkeelle tai pihoille huhuilemassa. Ja juhlapyhinä laulamassa. Vanhukset, nuo kapinalliset, nostivat tästä sellaisen haloon, että heille piti sittenkin myöntää lupa aamuyöstä hetken ulkoilla. Etteivät ihan hurjiksi heittäytyisi. Pari tuntia ulkoilua sallittakoon, kunhan eivät yski eivätkä aivastele. Eivätkä piere.

Nahkamoosekset ovat saaneet nyt ihan syystä myös arvostella rakasta naapurikansaamme, ruotsalaisia! Miten väärin ruotsalaiset ovatkaan korona -tilanteessa toimineet. Niin tyypillistä heille! Aina toimivat väärin. Esimerkiksi niinä lukuisina kertoina, kun ovat Suomen kieroudella ja viekkaudella voittaneet jääkiekko-otteluissa. 

Pysyttehän terveinä!

t. Paavo

sunnuntai, 22. marraskuu 2020

Untako vain?

Boriksen%20uni.jpg

Ja tänään valitaan vuoden urhein, rohkein, nopein ja viisain koira! Rumpujen pärinää… Ja vuoden täydellisin koira on Boooorisss! Palkinnoksi saat valita aivan mitä haluat. Hyvä haltijatar toteuttaa kolme toivettasi. Voi, kiitos! Kiitos tuhannesti! Toivoisin itselleni piiiitkän hännän! Sellaisen kuin Paavolla. Sitten toivoisin itselleni piiiitkän kuonon! Sellaisen kuin Paavolla. Sitten toivoisin itselleni paaaaljon viisautta. Sellaista kuin Paav.. Ohoh. Tämän on pakko olla unta, sillä tuossahan nyt ei ollut mitään järkeä!

T. Boris

perjantai, 20. marraskuu 2020

Palaverin säännöt

palaveri.jpg

Teams -palaveria pukkasi taas tänä aamuna. Niitä on tänä syksynä riittänyt. Verkossa tapahtuvissa palavereissa on kaksi tärkeää sääntöä, jotka olen vihdoin sisäistänyt:

  1. Ei saa haukkua muita palaveriin osallistujia.
  2. Jos kamera on päällä, ei saa nuolla pippeliä.

Muista sinäkin nämä seikat, niin pärjäät kyllä!

t. Paavo