IMG_20170713_151703.jpg

En päässyt Helsinkiin. Harmitti. Ohi ajoimme ja vasta Porvoossa pysähdyimme. Mikä oli Porvoossa parasta? Vanha kaupunkiko? Galleriat? Antiikkiliikkeet? EIIII! Varikset! Ehdottomasti varikset! Yhtään en saanut kiinni, koska hihnan päässä oli rajoite (=mummo). Jos ei olisi ollut, niin villi veikkaukseni on, että ainakin kahta olisin ylettänyt pyrstösulkiin..

Porvoossa kaksi englantia puhuvaa turistia tuli kysymään mummolta, "saako häntä silittää vai onko hän vihainen". Luulin, että he tarkoittivat Karvakättä. Mutta he tarkoittivatkin minua.

Matkustimme noin ikuisuuden. Käytin ajan hyödyksi ja nukuin paritkin komeusunet (tästä sain kiitosta mummolta. Onko nukkuminen jonkinlainen taitolaji?) Illan suussa menimme hotelliin. En ihan tajunnut, mistä oli kyse.. Tännekö me muutamme? Eikö tämä ole pikkuisen liian ahdas lukaali kolmelle hengelle? Sitä paitsi siellä asui jo joku ihan minun näköiseni tyyppi, joka törkeästi matki jokaista liikettäni! En tykännyt. Ja vaikka ei aiempi kotikaan kaikkia toiveitani täytä, niin väittäisin kyllä, että tässä kaupassa olemme hävinneet reippaanlaisesti. Kenen idea??

IMG_20170713_210231.jpg

Hotellin pihalla oli kyllä kokoa. Ehkäpä Karvakäsi arvostikin sitä? Vai antoiko hän arvoa sille, että lukaali oli Saimaan rannalla? Onko hän tietämättäni sellaisia rantapoikia? Mummon meinasin saada taas kerran paniikin partaalle. Mummo, joka on helposti jne.. huolestui nyt tällä kertaa siitä, että keksin itselleni uuden harrastuksen! Ampiaisten tappaminen (vai olisiko kauniinpi sana 'eliminointi') oli huisin hauskaa! Ehdin kuitenkin tainnuttamaan vain kaksi, ennen kuin jouduin mummon ankaraan puhutteluun (joka ei auttanut) ja sen jälkeen olinkin tiukassa puristuksessa hänen kainalossaan.

En meinannut saada millään unen päästä kiinni. Kuulin ääniä.. Istuin petilläni ja mietin, mitä kaikkea olen menettänyt tämän muuton myötä: luumupuun, sammakko-ojan, punaisen karvalankamaton (johon pissaamista mummo ei ole vielä kertaakaan huomannut), Hilman näköisen sammakon, puruluuni, ruokakuppini.. Tajusin, miten paljon minulla on kotona korvaamattoman arvokasta. Koti-ikävääni ei lieventänyt edes se, että mummo nosti minut puhtaille, valkeille lakanoille ja antoi minulle kanafileen pureskeltavaksi.

IMG_20170713_203806.jpg

Onneksi mummo ja Karvakäsi olivat aamuun mennessä tulleet järkiinsä. He olivat huomanneet kai itsekin, että Itä-Suomi ei ole mää- ja sää-tyyppejä varten. Huusin hurraata ja hallelujaa vuorotellen, kun pakkaaminen alkoi! Pääsen ehkä sittenkin takaisin takamaille (en olisi voinut uskoa, että joskus sanon näin)!!

IMG_20170714_130701.jpg

Uimaan yrittivät minua houkutella. En mennyt. Miksi uisin Päijänteessä, jos en saa uida sammakko-ojassakaan?

IMG_20170714_174528_1.jpg

Vihdoin kotona ja kuka minua siellä odottikaan?? Hilma-rakkaani! Yhdessä taas! Pelkäsitkö Hilma, että en tulisi takaisin? Etkö? Miksi et? Hilma aloitti heti laukkujen purkuhomman. Hän odotti minulta kuulemma tuliaisia..En tuonut. Toin vain yhden punkin. Ja sitäkään en saanut pitää.

terveisin reissussa rähjääntynyt Paavo