Sielu lepää, kun kävelee metsässä. Sitä on ikään kuin yhtä kaiken elollisen kanssa. Minulla oli aamulla taas suora yhteys, ellei jopa laajakaistayhteys, Perämetsän luontoon.. Mutta mitä nämä helskatan laput täällä ovat? Ei kai tämä vain tarkoita sitä, että tänne tungeksii taas tyyppejä, joilla on juoksuaika? Lulu ja Hilma ovat aina juoksuaikana tosi ärhäköitä..

Ei parane siis mennä lähelle, kun nämä kyseessä olevat nahkamoosekset endorfiinihöyryissään pyrkivät selviämään Perämetsässä läkähtymättä, olla saamatta sydänkohtausta tai irtonaisia ruumiinosia ja lopulta olla tappamatta puoli metriä itseään edellä maaliin pinkovaa kilpakumppaniaan. 

terkuin Paavo Oiva Veikko