Alan olla pikku hiljaa sinut ulkonäköni kanssa. Ei se parturissa käynti ihan peräaukosta tainnut ollakaan. Joku tyyppi kyllä luuli minua kiinanharjakoiraksi! Sen otin kyllä loukkauksena.. Lintukoira voin olla. Siivekkäisiin tunnen kyllä kieltämättä intohimoa. Jäniskoira.. No, joo. Pientä kiinnostusta myös siihen suuntaan. Jonkun asteista poltetta tunnen myös vinttikoirana olemiseen. Tosin meillä ei ole vinttiä ja se saattaisi tulla esteeksi vinttikoirana toimimiselle.. Mutta kiinanharjakoira! Minulla ei ole pienintäkään mielenkiintoa harjoihin! Eikä varsinkaan kiinalaisiin harjoihin!

Ovatko perheessämme muut nykyiseen ulkonäköönsä tyytyväisiä? No, Karvakäsi nyt ei tuollaisia mieti. Hänellä on ihan muut asiat mielessä. Mutta mummo!

Mummo analysoi taas tänään itseään. Laihdutuskuuri kun ei ole onnistunut ihan toivotulla tavalla. 20 kiloa piti lähteä kesään mennessä. On hän tavoitteestaan puolet pystynyt pudottamaan.. Aikookin laihduttaa nyt vain 10 kiloa!  Lohdutin mummoa, että silloin vasta voi sanoa olevansa liian lihava, kun vyötä laittaessaan tarvitsee avukseen bumerangia! Ei nauranut nainen vitsilleni.

Nostaessaan katseensa vartalostaan, peilistä näkyivät kasvot! Oliko nainen näkemäänsä tyytyväinen? Mummo sanoi, että ”jos täst viäl enemmä rypisty, ni tartte ruuvat hattu päähä!” Minua eivät mummon rypyt haittaa. Eivätkä keskivaikeat hamsteripussit. Eikä heltta. Eivätkä lippaluomet silmien päällä.

Mummo sen sijaan tutkii: ”Mää tarttisin HIFU -ultraäänihoitto koko naamasse, kalsiumhydroksiapatiittipistoksi ainaki kymmene, rasvan jääryttämist vois koitta coolsculpting -kryolipolyysissa, jonku verra botuliinitoksiini ja jollei noikka autta, ni pakko men Hollywood liftisse Viro..” Pahinta tässä oli, että kuulosti aivan siltä, kuin nainen olisi tosissaan!

terkuin Paavo