”Lähdetään ajelulle”, mummolta kuulin.

Hauskaa tiedossa, näin tietysti luulin.

Oli pettymys suuri, kuvitella voitte:

”Kiitos kun Boriksen kotiin toitte!”

Loppuiko kaverini vierailu tähän?

Leikkiä ehdimme AIVAN liian vähän!

 

Nyt mieli on apea ja särkee masua..

Miksei Boris voisi aina luonani asua?

Välillä riesa olin ja häntä kiusata taisin,

anteeksi pyytäisin, jos mahdollisuuden saisin.

Mummo: ”Pari päivää, niin näet Hilman..

Kauan ei tarvitse olla kaveria ilman.”

 

t. Lorusuoni sykkien Paavo

enk%C3%B6%20saisi%20pusua.jpg

Ihan pientä pusua Paavo-poika anelee.

Boris kuitenkin pusu-säännöt sanelee..