Jo oli mielenkiintoinen lehtikatsaus tällä viikolla.

Iltalehden otsikko Syö rypyt pois, sai mummon innostumaan! Vihdoinkin hänelle sopiva kauneudenhoitovinkki! Ilo loppui kuitenkin lyhyeen, kun jatkoimme artikkelin lukua.. Kyse olikin TERVEELLISESTÄ syömisestä. Porkkanoista ja sen sellaisista, jotka ovat mummon mielestä parhaimmillaan lumiukon nenänä.

Teksasilainen San Antonion eläintarha järjestää yleisön pyynnöstä tulevana ystävänpäivänä suuren suosion saaneen tapahtuman. Vaikka ystävänpäivä on perinteisesti rakastavaisten juhlaa, kaikkia hempeily ei syystä tai toisesta innosta. Eläintarha antaakin niille, jotka eivät muistele entisiä kumppaneitaan hyvällä, mahdollisuuden nimetä torakan exänsä nimellä. Sitten ystävänpäivänä eläintarhan sosiaalisen median kanavissa voi seurata iloista live-lähetystä, jossa linnut herkuttelevat varta vasten nimetyillä torakoilla. Tästäkin artikkelista mummo alkuun innostui, mutta ei sitten muistanut yhdenkään exänsä nimeä.

Onko syy mummon innostumisherkkyyteen hänen kromosomiensa rakenteissa? Se piti selvittää. Mummo kaivoi kaapista joululahjaksi saadun DNA -pakkauksen.  Enkä tarkoita nyt sitä puhelinoperaattoria. Nainen alkoi kaivaa pumpulipuikolla poskestaan perimäänsä. Testin jälkeen saamme tietää, onko hän mistään kotoisin. Vanupuikko postiin ja vastauksen saapumisen jälkeen hän voikin vedota aina siihen, että hän on voimaton geneettisen ohjelmointinsa edessä. Kyse on siis jostakin proteiiniyhdistelmästä, joka pakottaa mummon sohvan nurkkaan tosi-tv:tä katsomaan. Tai laittamaan musiikin täysille,kun Ghanan kansallislaulu soi.

t. Paavo