Mummo sanoo, että ”Kyl nyy o maailma mallillas”. Nahkamooseksilla on tänä päivänä kai huolen aiheita oikein roppakaupalla. Mutta ei minulla. Minun rauhaani ei ole mikään horjuttanut. Tässä perusarkeani:

Aamulla heräämme yhdessä Karvakäden kanssa. Kiskottelemme. Pahkenan vasen takareisi kun tahtoo REM-unen aikana puutua meiltä molemmilta. Kunnon piiiiitkä venyttely ja reiteni on kuin uusi. Ja Karvakäsikin alkaa pärjätä takapotkansa kanssa. Paremmin ainakin kuin jos olisi kokonaan ilman sitä.

Mies suuntaa vessaan. Vahdin oven takana, etteivät mitkään alienit, etiäiset eivätkä zombit vie häntä sieltä. Henkiolentojen maailmassa kun saattaisi olla Karvakäden kaltaiselle, jo hieman kypsemmälle monitoimityypille kova kysyntä. Siihen me emme voi mummon kanssa suostua. Siksi olen päättänyt pitää äijää silmällä.

Ja huh huh. Lopulta ovi aukeaa.  Ei alieneja tänäKÄÄN aamuna. Vaara ohi. Kävelemme peräkanaa keittiöön kahvinkeittimen luo. Karvakädelle kahvi on "aamun ykkösjuttu". Mistä hän muuten päivän antioksidantit, kaliumit ja magnesiumit saisi? Ei luultavasti mistään. Kahvi on hyvää aamulla ja sitten koko päivän, sanoo jo vanha suomalainen sananlaskukin..

Sitten kuulen sanat: ”Haetank Paavo posti?” Jippiaijeeee! Älä edes kysy! Samalla reissulla teen aamupissat ja -kakat. Ja ai että on hyvä olo, kun pääsemme yhdessä sohvalle. Karvakädellä kahvikuppi ja Turun Sanomat ja minulla hajuepiteeleissäni lähitiellä kulkeneiden karvakavereiden raportit. Siinä me miehet yhdessä prosessoimme saamiamme uutisia.

Kun muutama tunti on kulunut, sisäinen kelloni sanoo, että pian kömpii mummokin peittonsa alta. Ja voi sitä riemua, kun kuulen hänen heräävän! Joka aamu sama riemu… nainen ON hengissä! Ja aina yhtä kauniina ja fressinä! (Minä kirjoitin niin kuin pyysit, mummo! Saanko nyt sen herkkupalan?)

Vahtihommia taas edessä. En oikein jaksa uskoa, että etiäisillä tai zombeilla olisi mitään käyttöä mummo -ihmiselle, mutta varmuuden vuoksi kuuntelen vessan oven takana, että onhan siellä kaikki hyvin. Mummoooooo!! Mikä se ääni oli?? Räjähtikö vessapytty??

Nojatuolille, haluan syliin! SYLIIN, SYLIIN!! Ja joka ikinen aamu, hyvin opetettu mummo istuu nojatuolille, ja nuolemme toistemme naamoja. Mitä mummoooooo?? No okei. Emme molemmat.

Syömme aamupalan ja aika pian tämän jälkeen lähdemme Karvakäden kanssa lenkille ja mummo lähtee Mazdalla jonnekin. Sanoo menevänsä töihin. Ei hänestä aina tiedä. Nykyään on ollut useina päivinä kotonakin. Etä -jotain. Ei ole päästänyt minua edes blogia kirjoittamaan, kun on vallannut tietokoneen. On kuulemma ”tärkkiöi jutui”. Facebookissako?

Lenkin jälkeen maistuukin taas uni. Karvakäsi lähtee autotalliin. Tärkeisiin hommiin hänkin. Mummo sanoo, että Karvakäsi siirtää tavaroita paikasta A paikkaan B ja takaisin. Vähättelee miehensä hommia. Hyvin, hyvin paheksuttavaa käytöstä. Näen unta naapurin kissoista. Se on painajainen.

Kun Karvakäsi tulee takaisin sisälle, käyttäydyn kuin emme olisi nähneet neljään viikkoon. Haluan ilahduttaa näin miestä. Toki minä sen tiedän, että aikaa kului vasta 4 h 48 min ja 17 s. ”Kaffepaussi”, sanoo Karvakäsi. Ja sen jälkeen: ”Mitä jos lähdettäis nyt vähä mettä?” En helskuta vie kieltäydy!

Kevät tekee tuloaan. Hienoa aikaa, kun hämähäkit heräilevät. Missään nimessä aikeeni heitä kohtaan eivät ole pahat. Kunhan katselen.

Mummokin saapuu vihdoin kotiin. Syövät jotain, joka tuoksuu niin herkulliselta, mutta jota en saa maistaa. Ei ole kuulemma terveellistä. Minä olen meidän perheessä siis ainoa, joka syö terveellisesti. Ja kuten Muumimamma jo aikoinaan sanoi: ”Mikään terveellinen ei maistu hyvältä”. Pitää täysin paikkansa.

Ja sitten leikitään! Jos mummo on erityisen hyvällä päällä, hän leikkii kanssani kauan. Jos hän on hyvällä päällä, leikimme kohtuullisen kauan.. Jos hän ei ole sillä päällä, leluja on turha hänen eteensä kantaa. Tuijottaa vain televisiota. Lemmen viemää tai jotain..

Päivä alkaakin pian olla pulkassa. Pulkassa!!? Missä ihmeen pulkassa? Sitten varmasti täytyykin laittaa pillit pussiin! Pillit pussiin!! Päivä pulkkaan, pillit pussiin ja iltalenkille! Jos et ymmärtänyt tuosta mitään, älä välitä. En ymmärtänyt minäkään.

Pienet pyöritykset vielä Nalle Wahlroosin kanssa ja hyvää yötä!

Pitäkäähän itsenne terveinä ja muistakaa pestä tassunne! t. Paavo