Käsi pystyyn, kuka on käynyt joulukuusivarkaissa? Minä!! Kävellen mentiin ja juosten tultiin! Pöllittiin oikein kunnon pölli!

Mitä mummo?? Enkä narraa! Kysy vaikka Karvakädeltä? Tunnustaa jos uskaltaa..

Höh. Miksi sinä AINA uskot häntä etkä minua?

No ei sitten. Mutta on niin hykerryttävää ajatella, miten me olisimme Karvakäden kanssa hiippailleet ”metsänparannustöihin”. Moottorisaha reteästi toisen meistä olalla olisimme marssineet kuusikkoon. Metsän korkeimman puun kohdalla olisimme pysähtyneet. Olisimme luoneet katseen yläilmoihin. ”Hyvä latva”, olisimme todenneet kuin yhdestä suusta. Karvakäsi olisi kysynyt minulta: ”Mitäs meinaat? Otetank me toi?”  Hetken asiaa puntaroituamme, olisimme käynnistäneet moottorisahan. Olisin huutanut: ”Hanaa, Karvakäsi, hanaa!!”. Saha olisi pärissyt kuin V6:nen.. Pian terä olisi koskettanut naavaista kuusen runkoa… Karvakäsi olisi pyytänyt minua, metsurikaveriansa, avittamaan. Raavas työntö tassullani, ja kuusi olisi kaatunut ryskyen ja rätisten..  Ehkä vielä jonakin päivänä..

kuusi.jpg

t. Paavo