Mitä minä olenkaan mennyt tekemään!?  Paheksutko sinä nyt minua ihan kauheasti? Mummo paheksui. Nainen kävi aika lailla kuumana. Oli hetken aikaa varsinainen tosielämän Hot Mama. Mitäkö on tapahtunut? Miten sen nyt selittäisin? No, kun yksi lintu sattui törmäämään hampaisiini. Pahoin seurauksin. Tämä on äärimmäisen noloa siksi, että edellisessä postauksessani juuri suden tekemisiä arvostelin ja nyt olen itse syypää pienen linnun hengen lähtöön.. Mummo sanoi: ”Pata kattila soima, musta kylki kummallaki!” En tajunnut yhtään mitään.

Tilanne meni suunnilleen näin: Olin ulkona. Omissa ajatuksissani istuskelin. Fiilistelin. Loppukesän lämpö hiveli kroppaani. Ei pienen pientäkään väkivaltaista tai julmaa  ajatusta mielessäni. Mutta minulla on salainen pahe tai oikeastaan sanotaanko sitä hyveeksi, kun se liittyy tykkäämiseen..? Tykkään pelotella siivekkäitä.. Ja nyt ne pahuksen pienet tirrinkäiset hyppelivät taas kerran siinä edessäni.

Päätin sähköistää tunnelmaa ja vähän säikäyttää piipittäjiä. Tekniikkani oli tämä: tsillailin muina miehinä ja sitten.. viuuuuhhh. Ryntäsin porukan keskelle. Yllätyyyys!! Ja siinä se sitten tapahtui. Yksi heistä säntäsi suoraan hampaisiini. Välitön exitus. Säikähdin itsekin. Yritin antaa tekohengitystä. Tuloksetta. Tehty mikä tehty.

Ja nyt ollaan siinä vaiheessa episodia, jossa mummo astuu kuvioihin. En halua toistaa hänen sanojaan. Hän oli varmasti aika lailla tolaltaan, koska siinä sillä lailla minua nimitteli.. En ottanut henkilökohtaisesti. Kroppani teki kyllä omiaan... Korvani vetäytyivät taakse päin. Tunsin miten kyyristyin tahtomattani. Missä häntä? Tiukasti takajalkojen välissä.. Olosuhde oli kiusallinen. Karvakäsi saapui paikalle ja laukaisi tilanteen.  Ei moittinut. Ei riehunut. Haki kylmänrauhallisesti lapion, otti ruumiin ja hautasi onnettomuuden uhrin. Aina niin rationaalinen mies.

t. katuva Paavo