Paavo%20ihmettelee%20peuraa.jpg

Tänään jo luulin, että joulupukki tulee.. Luulin näkeväni pihallamme poron. Sen kuuluisan Punakuonon.. Innostuin. Oli sekunda-poro.  Tämä peura luuhasi meidän nurkissa jo koko syksyn. Ja luuhaa edelleen. Ja esittää, ettei muka pelkää minua, vaikka varmasti pelkää.

Eikä ole peura ainoa tontille tunkeutuja! Joskus tuntuu että meidän piha on Ähtärin eläinpuistoakin ihmeellisempi! Jäniksillä ja Karvakädellä on ollut vähän vääntöä siitä, kenelle omena- ja luumupuiden rungot kuuluvat.. Olen sanonut Karvakädelle, että sääli on sairautta.. Pataan vaan kaikki pomppijat (no ei tosissaan..)!

Oravat ovat ottaneet elämäntehtäväkseen minun ärsyttämisen.. Käyvät lintulaudalla helpon sapuskan perässä ja kun menen pörröhännille kertomaan elämän totuuksista.. Wiuuuh,  puuhun karkuun.. Olen yrittänyt huudella perään, että otellaan reilusti, mies miestä vastaan.. Eivät suostu. Pelkureita kaikki Tikut ja Takut, vaikka sarjakuvalehdissä miten rohkeaa esittäisivät! 

Kettuja täällä peräkylässä liikkuu tiuhempaa tahtia kuin linja-autoja.. Ovat koiraeläimiä. Siksi siedän. Lintujakin siedän jotenkuten.. Paitsi variksia. Ja harakoita. Ja niitä piipittäviä.

Kun lähdemme lähimetsään lenkille, työntyy siellä joka ikinen kerta sieraimiini sellainen vahva, outo tuoksu. Hirveä (jeee, taas löytyi sanan kaksoismerkitys..)! Sitäpä juuri. Hirvikanta on täällä meillä päin melkoinen. Sieltä ne pusikosta huutelevat hävyttömyyksiä ja kun minä vastaan niille, sanoo mummo: "Mitä sää taas kuvittelet siäl oleva?" Niin. Toiset ne kuvittelevat ja toiset tietävät..

Karvakäsi kertoi nähneensä joitakin vuosia sitten pihallamme ilveksen. Kissoille sukua! Yök! Pelkästään jo se saa aikaan puistatuksia.. Mummo kertoi, että mistään ihan harmittomasta kisulista ei olekaan kyse. Ilves voi kuulemma tappaa koirankin. Ällötyyppi. En tykkää.

Susiakin täällä meillä päin liikkuu.. Joskus mummo huutaa minut ulos päästäessään: ”Sudet pois! Paavo tulee!” Tähän asti se on auttanut. Joko mummon huuto (joka kyllä parhaimmillaan kolahtaa päähän kuin metrinen halko) tai Paavo-pelote. En tiedä kumpi.

Ei täällä perämetsässäkään siis aika pitkäksi tule. Joskus istun tuntikausia tuolin käsinojalla ja tuijotan ikkunasta ulos. Avara luonto, Eränkävijät ja Oudoimmat luonnonilmiöt kaikki yhdessä ja livenä. Sensuroimattomanakin vielä..  Tervetuloa landelle!

terkuin Paavo