Tänä aamuna meni kyllä meikäpojan kutrit sekaisin alta aikayksikön, kun astuin ulos ovesta. Meteorologi oli kyllä etukäteen varoitellut, että tänään tuuli puhaltaa. Olipa melkoista vähättelyä. Vai oletko joskus kuullut, että puhallus veisi alitajunnan päästä. Niin minulle nimittäin meinasi käydä.

Sitä, että selvisimme lenkiltä kotiin, voi pitää kyllä ihmetekona. Vaikkemme vetten päällä kävelleetkään. Kaiken lisäksi sain vielä vetää koko matkan Karvakättä perässäni. Kiittikö mies minua, kun hänet sain kotiin hinattua? Kaikkea muuta! Valitti mummolle, miten ”Paavon hihnakäyttäytymisestä ei ollut taas tietoakaan”.

Uskonpa, että tänään useammaltakin ulos eksyneeltä nahkamoosekselta ja karvakorvalta pääsee suustaan jonkin sortin härski alatyylinen ilmaisu, kuten vaikkapa ”voihan peijooni tätä tuulta”. Niin pääsi minultakin.

t. Paavo