V#¤*qv!?#’!! Mitäkö kiroilen? No ottaa pattiin, kun en päässyt Uudessakaupungissa Pilvilinnaan, taidetalon kahvilaan! Koirat eivät mukamas olleet tervetulleita alueelle. Ketuttaa. Mummo kertoi ymmärtävänsä, miksi minua ja muita karvakorvia ei alueelle päästetty. ”Joku semmone koira, mil o vaaleat hiukset silmil, voisis vahingos vaik pissat taideteosten pääl!” En tajunnut..

Uudestakaupungista lähdimme kohti Vehmaata. Pysähdyimme kaupalle. Katselin ja kuuntelin pihalla pärrääviä mopopoikia. Mielenkiintoisia nuo ihmislajin kosiskelumenot.. Asfaltti vain savusi, kun nuori nahkamooses -uros pärisytteli kaksitahtimoottoriaan, jotta nahkamooses -naaras löytäisi soidinpaikalle. Nähtyään naaraan, uros alkoi esittää erilaisia temppuja, nopeita jarrutuksia ja kiihdytyksiä, jotta sai naaraan huomion kiinnitettyä itseensä. Naaras kun valitsee kumppaninsa yleensä hurjimman pärinän ja päättömimmän tempun perusteella. Onnistuiko uros hurmaamaan naaraan, en tiedä, meidän piti jatkaa matkaa..

Kahville menimme, ei varmasti yllätä enää ketään, taas kerran johonkin ikivanhaan kartanoon. Se on tällaista, kun matkakumppaneina on museokamaa.. Yritin ehdottaa, että emmekö jo vähitellen voisi siirtyä vähän modernimpaan ja urbaanimpaan ympäristöön. ”Tiedätkö mummo, mitä tarkoittaa sana chic? CHIC? ”, kysyin naiselta.  ”Voi Paavo, onk sul tullu hikka?”

Kun saatiin herkut pöytään, minua ei enää harmittanut Pilvilinnat eivätkä muutkaan utukuvat. Oli meinaan sen verran makoisa lohivoileipä edessäni, että nestettä valusi suustani solkenaan! Samoin mummolla. Jouduin ihan huomauttamaan hänelle, että ei kuolaisi päälleni. Vai miten päin se nyt menikään..

t. Paavo