Mummo kävi Ikeassa. Toi Karvakädelle koottavaa. Ettei mies tylsisty. Tiedäthän ne Ikean ”palapelit”, joita kootaan pitkään ja hartaasti ja juuri sillä hetkellä, kun aiotaan huoahtaa helpotuksesta, todetaan että voihan helskata, juuri se yksi tärkein osa puuttuu. Eikä auta, vaikka tyypillä olisi insinöörin tutkinto. Tai huonekalupuusepän. Psykiatrin tutkinnosta saattaisi olla hyötyä. Voisi auttaa itseään, ettei tulisi hulluksi, kun kokoamisohjeet ovat mitä ovat.

Minulle mummo toi Ikean rotan. Annoin sellaista kyytiä mokomalle, että mummo arveli minun saavan moisesta toiminnasta pahoinpitelysyytteen. Mutta rotta ei ollut moksiskaan. Jokainen koiran omistaja tietää, miten yllättävän kestäviä nämä Ikean pehmojyrsijät ovat. Näiden rottien käsittämättömässä myyntimäärässä onkin, mikäli olen oikein ymmärtänyt, tämän ruotsalaisen kauppaketjun menestyksen salaisuus.

t. Paavo