Nainen vei minut veden ääreen. Voin juoda vettä (ellei ole merivettä eli vichyä) ja vesikirppuja voin rannan tuntumasta pyydystää, mutta uimaan en mene! Ja jotta ei tule väärinkäsityksiä ja turhaa pottuilua, en minä aio niitä vesikirppujakaan ryöstökalastaa ja niitä sukupuuttoon saattaa. Ihan vain huikopalaksi muutaman otan.

Mielestäni Suomen hallitus voisikin laatia koirien turhaa uittamista säännöstelevän lain. Vai voisiko sittenkään? Jotkut karvakaverit kun kuulemma uivat ihan omasta vapaasta tahdostaan.. Todella poikkeuksellisesti siteeraan tässä kohden kissaa. Ja voitte uskoa, että en tee sitä mielelläni. Eli ”makunsa kullakin sanoi kissa, kun persettään nuoli!” Eli uikoot ne, joilla kiinnostusta siihen piisaa. Kunhan minä saan pitää turkkini kuivana.  

Terkuin Paavo Oiva Veikko, kuivalle maalle luotu. Jos ois veteen tarkoitettu, olis suomut suotu!