Mitenkä sujui meillä joulu?

Hyvin sujui. Hilma oli tuttuun tapaan koko ajan nälissään, vaikka varasti ja söi minun nappulani, Boriksen maksalaatikon, pikkuisen lattialle tiputtaman noin kilon kinkunsiivun (mitä mummooooo?!) ja olohuoneen sohvan. No, ei syönyt sohvaa. Silti oksensi.

Jouluna ei saa tuoda kuraa eikä muutakaan likaa sisälle. Olisipa ollut helskatan hauska nähdä, miten olisi nainen reagoinut, mikäli joulupukki olisi astellut meille savupiipusta, kuten se joissakin maissa tekee. Seuraavana päivänä olisi iltapäivälehdissä uutisoitu: Nokinen pukki teurastettu Perämetsässä. Mummoa epäillään teosta.

Ei tullut piipusta. Mutta pihalla punaisissaan laahusti. Tyttönen oli ihmeissään. Teki mieli pyytää häntä haistelemaan niin kutsutun pukin jalanjälkiä kanssani. Siinä olisikin ollut lapsosella ihmettelemistä… Miksi joulupukin jäljet haisevat täysin samalta kuin Karvakäden lenkkitossut.

Sainko kivoja lahjoja? Pingviinin! Sellaisen frakkihepun Antarktiksesta. Nalle Wahlroos sanoi, että moisen tyypin voi lähettää takaisin sinne mistä tulikin. Suolistin Pingun, jotta konsensus vallitsisi taas residenssissämme.  

Boris jäi meille hermolomalle. Heillä kun on ne kaksi pientä nahkamoosesta, joiden pitämä meteli ottaa joskus Borista pattiin. Meillä oli niin hiljaista, että Boriksen piti välillä haukahdella varmistaakseen, ettei ole kuuroksi tullut.

t. Paavo