Lasken täällä päiviä, milloin pieni Paavo tulee kotiin. Olen todennut taas kerran, että miten totta sanonta "odottavan aika on pitkä" onkaan.

Ennen Paavoa perheessämme oli kääpiöpinseri Castor. Cassu sai elää pitkän ja hyvän elämän. Yhdessä hänen kanssaan reissasimme niin Suomen Lappia kuin Pohjois-Norjaakin. Jäämeren rannalla Cassu aivan villiintyi lempihommansa parissa; hän kuopsutteli kiviä rantavedessä ja sukelteli niiden perään.

2008%20005.jpg

Kuvassa Cassu, auringon palvojamme

Vääjämätön kuitenkin tapahtui. Cassu lähti koirien taivaaseen tänä keväänä, 17,5 vuoden iässä. Hän sai olla hyvin terve koko ikänsä. Vuosittaiset eläinlääkärin tekemät tarkastukset kävimme, mutta sairauksien vuoksi ei lääkärin luona tarvinnut montaakaan kertaa käydä.

Viimeisinä vuosinaan Castor kuuroutui, mutta se ei haitannut yhteiseloamme, sillä hän oppi lukuisia viittomia. Kaihi heikensi näköä jonkun verran, mutta nenä toimi senkin edestä. Loppuun asti Cassu jaksoi tehdä päivittäisen lenkkinsä tuossa lähitiellä. Pitihän siellä käydä merkkaamassa kenen reviirillä kulkevat. Vanhuus alkoi näkyä myös siinä, että silloin tällöin tututkin henkilöt näyttivät hänen silmissään vierailta ja heitä piti haukkua. Myös pissat alkoivat entistä useammin lorahtaa lattialle. Katsoimme, että suurin rakkauden teko meiltä tässä vaiheessa oli lähettää Cassu viimeiselle matkalleen. Eläinlääkäri tuli meille kotiin ja Cassu sai nukahtaa ikiuneen kaikkien läheistensä läsnä ollessa.

Surun määrä oli ja on suunnaton. Vannoin, että koskaan enää en halua tätä luopumisen tuskaa kokea ja meille ei enää eläintä perheeseen tule. Mutta niin siinä vain kävi, että jossakin vaiheessa huomasin selaavani netistä erilaisten koirarotujen luonneominaisuuksia ja millaisia pentuja olisi kaupan. Löysin kuvan Paavosta ja jotenkin vain palasin aina uudelleen ja uudelleen katsomaan vieläkö hän on myynnissä. Mieheni yritti toppuutella, että ei tässä nyt niin kova kiire ole, ehtiihän sitä ja onhan niitä, mutta olin aivan varma, että Paavo ja minä kuulumme yhteen! Jotkut asiat vain ovat tähtiin kirjoitettu <3

Mummo