Tiedättekö mikä ero on Linnanmäellä ja Lintulan luostarilla? Joo, samanlainen ero on pentutreffeillä ja pentukoululla..

Tänään se sitten alkoi. Minun pentukouluni. Mummo alkaa nyt illan suussa jo vähän toipua. Otti koville. Siirtyi suoraan pentukoulusta mykkäkouluun. Mummo syyttää taas kaikesta minua. Paavo sitä ja Paavo tätä.

Kaduttaa minua vähän.. En ollut mallioppilas. Kaukana siitä. Alkuun olisin halunnut liikuntatunnin (juostaan, painitaan, hypitään). Ei ollut. Sitten olisin halunnut biologian tunnin (tutkitaan luokkakavereiden anatomiaa). Ei ollut. Sitten otin ohjat omiin tassuihini. Aloitin laulutunnin. Yksinlauluksihan se meni. Ei ollut kuorolaulajia läsnä. Nössöt olivat ihan hiljaa. Opettajakaan ei innostunut laulustani. Pyysi mummoa vaientamaan minut.

Väärät eväätkin oli mukana. Ei maistunut. Yhtään sirkustemppua en kyllä niitä saadakseni tehnyt. Opettaja antoi mummolle lihapullan. Lihapullalla pennut kuulemma toimivat. Toimi keskenäsi. Syö pullasi. Jos olisi lukkeja ja hämähäkkejä ollut, olisin voinut harkita.

Jokaisella luokalla pitää aina olla ainakin yksi hikke. Niin meidänkin luokassa. Kaikki piti tehdä niiiiin mallikkaasti ja juuri kuten opettaja käskee. Minä en tuon kaltaiseen ylhäältä alas ohjautuvaan ja hallintolähtöiseen lähestymistapaan usko. Kaipasin ohjeiden johdonmukaista ja ristiriidatonta perustelua. En saanut.

Pissahätä.. Jano.. Kakkahätä.. Jano.. Happee! Jano.. Ahdistaa! Menihän se tunti niinkin..

Mummo sanoi, että emme voi keskeyttää opintoja. Mieli tekisi. Kotiläksyjäkin tuli. Ei jaksaisi.. Ehkä olen kipeä ensi kerralla. Oksennustaudissa taas..

terveisin pentukoulun häirikkö, Paavo