Näin lähikontaktia rakastavana tämä epidemia-aika ottaa koville. Minun kun tekisi niin mahdottomasti mieli halata ja nuolla kaikkia vastaantulevia. Onko sinulla samoja mielitekoja? Varmasti, jos olet laillani kielimiehiä. Mutta koska satavarmaa ei ole, siirtyisivätkö ne öttiäiset minun turkissani nahkamoosekselta toiselle, harjoittelen nyt vähän ottamaan etäisyyttä. Ei ole helppoa. Mutta minä selviän tästä. Niin kuin me kaikki selviämme.

Katsoin televisiosta, että nyt, kun öttiäiset jylläävät, nahkamooseksetkin ovat laittaneet kuonokopan naamalleen ja tossut tassuihinsa. Hiukan erikoiseltahan se näyttää, mutta aika aikansa kutakin, sanoi pässi kun päätä leikattiin. Kun nyt vaan jaksamme odottaa, olemme pian taas ajassa jolloin saadaan pussata niin maan perusteellisesti!

Vaikka tähän maailman aikaan tuntuu, että ei ennallaan ole enää kuin uni ja nälkä, niin yritetään kuitenkin  pitää mieliala korkealla. Ja jos sinusta tuntuu, että ahdistaa, jätä vaikka pari päivää uutislähetykset katsomatta. Tuskin menetät mitään korvaamatonta. Katso vaikka Lemmen viemää. Viisi jaksoa putkeen. Ja jo hymyilyttää. Kysy vaikka mummolta!

Lainaan tähän loppuun Nalle Puhin viisauksia:

Nalle Puh ja Nasu istuivat ison puun alla.

"Ajatteles, jos joku puu kaatuisi kun me olemme sen alla!”, Nasu virkkoi.

Nalle Puh oli pitkään hiljaa ja mietti asiaa, kunnes vastasi: "Ajatteles, jos ei kaadukaan.”

Muistakaahan nahkamoosekset laittaa läpyt jäähylle! Läpytellään taas, kun ajat sille otolliset

terkuin Paavo.