Sainko tänään herkkuja vuoteeseen? Laulettiinko minulle joukko maailman kauneimpia nimipäivälauluja? Täyttyikö petini toinen toistaan upeammilla lahjoilla? Ei, ei ja ei!

Mummo ei olisi nimipäivääni edes muistanut, eikä Karvakäsikään, ellei olisi sitä Turun Sanomista lukenut. Lukiko siellä sentään isoin mustin kirjaimin: Perämetsän Paavon nimpparit on tänään! Ikävä kyllä tuohonkin minun on vastattava ei. Hyvin pienellä, lähes mitättömällä, fontilla oli maininta.

Yleisesti ottaen tässä maailmassa juhlitaan aivan liian vähän! Keksinkin aivan uuden juhlintatavan: heitellään riisiä yltympäriinsä, leikataan kakkua ja poljetaan maata niin helskataksi siinä samalla. Sitten voisikin olla vuorossa Paavon ryöstö. Hmmm. Mitä sitten vielä keksisin? Entä jos joku riipisi hampaillaan sukkanauhaa minun vasemmasta takajalastani, jonka jälkeen paiskottaisiin kukkakimppua ihan minne sattuu? Nimipäiväyöhän tulisikin sitten olemaan aivan oma lukunsa. Mitä mummooooo? Ai, tuollaiset juhlat on jo keksitty?

t. Paavo