Tänään on taas se päivä, kun saa pelätä henkensä edestä. Happi on kaikelle elolliselle välttämätöntä ja tänään se on jälleen kerran vaarassa loppua. Perämetsä on ylikansoitettu. Tapahtui väestöräjähdys. Riittääkö happea kaikille? Mummo sanoo, että minulla ei ole syytä huoleen, ovat laturetkeläisiä, ja häipyvät täältä kiireen vilkkaa, kunhan hämärä laskeutuu. Sopii toivoa.

Heidän häivyttyä täältä, saamme me perämetsäläiset elää taas rauhassa. Ruuhkat tiellä ovat vain painajaismainen muisto. Maaseutu on taas vain meidän. Saavat kylän ukot ajaa mopoillaan kuten ennenkin; pikkutiellä, pikkuvaihteilla, pikkujurrissa. Mitä mummooooo?! No juu, eipä tietenkään kukaan aja täällä pikkuvaihteilla. Ei kun siis pikkujurrissa..

t. Paavo