Ei helskata! Vankikarkuri Perämetsässä! Nyt tarvitaan astetta kovempaa jätkää eli minua! Karvakäsi toimi hidasteena hihnan toisessa päässä. Juuri ennen kuin pääsin kosketusetäisyydelle olioon, selvittämään onko se Kakolan karkureita vai ei, veti Karvakäsi minut pois: ”Ei Paavo, annetan mäyrän olla!”

Mutta antoiko mäyrä meidän olla? Ei antanut! Lähti seuraamaan meitä sihisten ja suhisten. Epäilemättä olisi halunnut minua kaveriksi jonkinlaiseen seuraleikkiin. Vai lieneekö halunnut minusta jonkinlaista turvaa ja läheisyyttä etsiä? Asia jäi hiukkasen epäselväksi, sillä tilanne eskaloitui muutamassa sekunnissa siihen, että me Karvakäden kanssa juoksimme mäyrää karkuun!

Hivenen tavallista jännempi sunnuntai -aamu meillä siis..

Kyseinen tyyppi ei ole juuri se aamulla kohtaamamme. Kaksoisolento googlesta etsittynä. Jostain syystä Karvakäsi ei alkanut kaivaa kameraa esiin siinä aidossa kohtaamistilanteessa.

t. Paavo