Boris ja Lulu tulivat yökylään. Kyselin, miten elämä on alkanut sujua pienen nahkamooseksen tultua heidän residenssiinsä. Onhan heillä jo puolen vuoden kokemus tästä uudesta kämppiksestä.  Lulu kertoi pikkutyypin herättelevän heitä yöaikaan.” Infernaalisella metelillä”, täydensi Boris Lulun lausumaa. Kuten muistatte, Boris herkkänä runopoikana ei siedä mitään ylilyöntejä, ja ei varsinkaan äänen voimakkuudessa. Boris oli jo epätoivoissaan googlettanut aiheesta. Siellä oli lukenut, että jos unen saanti on hankalaa ja yölliset heräilyt ovat toistuvia, on syytä tarkistaa, voisiko unta parantaa elintapojen muutoksilla. Boris oli ehdottanut tyypille, että lopettaisi nyt ihan ensimmäiseksi ainakin päiväunet kokonaan ja lähtisi liikkeelle, eikä vain meinaisi. Myös lapsosen ravinnosta Boriksella oli sananen sanottavana: ”Kämppiksellä ei ole lautasmallista tietoakaan, eikä edes lautasesta.. Vakiopubillaan käy vähän väliä. Ei toisesta ihmisestä virvoketta imemällä voi kovin pitkään pysyä ravitsemus tasapainoisena.” Lohdutin Borista ja Lulua, että kyllä se pieni tyyppi tuosta kasvaa. Lähtee varmasti jo ihan pian interreilaamaan tai vaihto-oppilaaksi Uuteen-Seelantiin.

t. Paavo